Joo, tänään oli siis treenipäivä, ollaan yhden kaverin kanssa käyty läheisellä kentällä treenailemassa, kaveria tokoa koiriensa kanssa, ja me Kaapon kanssa lähinnä opettelemassa sitä ettei jokaisen koiran luokse pääse.
Aiemmin kaverilla on ollut vain toinen koirista kerrallaan mukana, tällä kertaa oli molemmat ja en tiedä oliko se Kaapolle liikaa, vai oliko muuten vaan perseilypäivä, Kaapo nimittäin on ollu kotonaki nyt pari päivää jotenki omituinen, ei osata istua eikä oikein mitään muutakaan, koheltaa kyllä osattas.
No, jokatapauksessa oli syy mikä tahtojaa, yritettii aikamme saada jonkunnäköstä yhteistyötä alulle, ei kontaktia mihinkään muuhun paitsi toiseen koiraan, mentiin sitte etemmäs, ei vieläkään kontaktia eikä mitään muutakaan, ihan hetkellisiä vilkaisuja minun suuntaan, halus vaan kääntyä kuono kohti toisia koiria. No, minä sitten käänsin Kaapon jalkojeni väliin selkä toisiin päin, kun oltiin siinä jo kentän ulkopuolella, siitä huolimatta olis vaan halunnu kytätä toisia koiria, normaalisti kyllä yleensä pienellä huomautuksella malttaa edes hetken keskittyä, enkä tuolta paljoa vaadikkaan vielä keskittymistä kun ei oo ilmeisesti joutunu koskaan keskittymään eikä sitä ole vaadittu niin opetellaan ensin pienissä pätkissä keskittymään.
Keskittymiskyky oli siis täysin kateissa, niin myös korvat. Pitelin varmaan 10 min Kaapoa niin, että se seiso miun jalkojen välissä selkä kentälle päin ja pidin päätä niin ettei päässy kattomaan kentälle päin. Aattelin jo et nyt se vihdoinki tajus että pitäis välillä mammaakin katella kun lopetti sen päänkääntelyn yrittämisen, yritti siis koko ajan väkisin kääntää päätä kentän suuntaan. Laskin koiran pois jalkojen välistä ja samantien alotettiin taas kyttääminen kentälle, siinä vaiheessa totesin ettei tästä tuu mitään, ja lähdin viemään koiraa autoon. Autolle mentäessä otin ihan vaan pari istumista ja maahanmenoa että jää edes pikkasen onnistumisen fiilistä itselle sekä koiralle.
Koira tuskin oli niin harmissaan pieleen menneistä treeneistä mut minuu otti päähän oikein urakalla, niin pitkään oli jo mennyt hyvin ja nyt sitten ei toiminu mikään.
No, ei muuta kun uutta treenipäivää odotellessa sitten, kai se joskus meilläkin onnistuu, olis vaan kiva päästä välillä treenaamaan koiraa joka tykkää tehdä ja motivoituu siitä ihmisen kanssa tekemisestä, tuo kun ei tosiaan siitä ole kiinnostunut pätkääkään enkä ole vielä löytänyt sitä mikä olis kaikkein kiinnostavin motivaattori.
Ens viikolla onkin sit jännät paikat edessä, kaveri hakee itselleen viikonloppuna mopsipennun, sitä olis sit tarkotus jossain vaiheessa treffata ja kattoa et tuleeko näistä kaverit, ja toisella kaverilla on reilun vuoden ikäinen chihunarttu jonka kanssa olis kans tarkotus kattoa et tuleevatko toimeen, jos tulevat niin jatkossa tämä neiti saattaa sitten olla meillä välillä hoidossa.
Nyt iltalenkille ja sitten nukkumaan, ainakin toivottavasti :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti