keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Treeni-intoa pitkästä aikaa..

Joo, on tosiaan ollu kiirettä, väsymystä ja motivaatiokatoa tässä viime aikoina havaittavissa melko reilustikin, oottelen vaan lumia et pääsis menemään potkukelkan kanssa vauhdilla, ja sit aattelin opettaa ton koiran vetämään pulkkaa, tossa ekojen lumien aikaan kerettiinki jo testaamaan sitä pikkasen tossa pihassa.

Pulkanvetäminen ei vielä ihan luonnistunu mitenkään huippuhyvin, Kaapo kun ihmetteli koko ajan et miks toi punanen häkkyrä seuraa häntä, niin käveli sitten kylki eeltä koko ajan, eli alotellaan nyt sitten ihan siitä et totutellaan siihen pulkkaan siellä perässä ilman painoa ja vasta sitten kun se rupee luonnistumaan niin laitetaan siihen painoa, onneks tyttö on niin pieni hippiäinen että sen voi laittaa istumaan pulkkaan eikä käy liian raskaaksi tolle koiralle, ja tokihan minä itte oon siinä "välissä" myöskin, eli miulle tulee käteen naru jolla saan tarpeen vaatiessa vedettyä pulkkaa vaikka kokonaan itte.

Temppujen ja muiden suhteen on ollu motivaatiokatoa, kun ei oikein oo noi temput edistyny, miulle itelleni tuli joku ajatuslukko etten osannu vaan viedä temppuja eteenpäin, tiettyyn pisteeseen sain opetettua koiralle jonkun jutun mut sit se vaan tökkäs, kyseessä on siis ihan sivulletuloa, kierimistä ja muuta tämmöstä "turhaa".. Toki toi sivulletulo ei nyt oo mikään turha liike, mutta kuitenkin.
Kaveri kävi sitten tossa yks ilta kylässä, ja sille sitten avauduin tästä jumista ja mietittiin et kuinka sitä sais pois, ja kaveri sitten kysy et saako hän kokeilla Kaapon kanssa tehdä muutaman jutun, no tottahan toki, hyvähän se vaan on koirallekkin että joku muukin tekee sen kanssa eikä vaan aina mie.

Kaapo nautti aivan valtavasti, ja oppikin, kieriminen rupes luonnistuu, samoiten sivulletulo hetkittäin onnistui, tosin jätkässä oli niin paljon virtaa ettei meinannu malttaa ensin keskittyä mutta hetken päästä oikein näki miten rupes ajatus raksuttamaan pienessä päässä.

Olin valtavan tyytyväinen ja kiitollinen kaverille että hän viitti hetken tehdä temppuja ton koiran kanssa, hän sai koiran menemään niistä ongelmakohdista ylitte, ja sai koiralle onnistumisia, tästä on itekki helppo jatkaa kun ei tartte ite miettiä et mitähän nyt pitäis tehdä että saa koiran tekemään noin. Ollaan nyt sitten päivittäin siitä lähtien otettu pieniä treenipätkiä, tosin nyt pitäis sitten taas keksiä jotain lisätemppuja mitä opettaa, mutta katsellaan niitä sitten jossain vaiheessa, nyt otetaan toistoja toistojen perään että saadaan noi tän hetkiset opitut vähän vielä varmemmiks, kierimisessäkin Kaapo tarttee edelleen aika vahvan käsiavun, ja käskysana ei oo vielä ihan hallussa hänellä, mut toistoja vaan niin eiköhän sen sieltä löydy.

Lenkkeilyt on menny nyt suorastaan superhyvin, suihkepullo on ollu mukana jatkuvasti, ja koiratkin saadaan tietyllä etäisyydellä ohittaa jo yllättävänkin hyvin. Ei toi koira tyhmä tosiaan oo, se rakastaa tekemistä, ainakin sisätiloissa se tuntuu suorastaan syttyvän tekemiseen ja tekee innolla, vielä kun sais siirrettyä sen innon uloskin, että sais sen sielläkin kiinnostumaan tosta tekemisestä minun kanssa. No, siihenkin auttaa harjoittelu, kunhan tulis kunnolla lumet ja olis ees vähän valosampaa tossa pihassa niin vois siirtyä tekemään joitain temppuja tohon kotipihaan. Meillä vaan kulkee toi yleinen pyörätie tossa ihan 15 m päässä pihasta niin aina välillä sitten siellä kulkevat ihmiset ja koirat on vielä kiinnostavampia kun minä. Pitäis varmaan mennä jonnekkin keskelle mettää treenaamaan niin siellä ei ois ainakaan häiriötä :D

Nyt taitas olla aamukahvin nro 2 vuoro, heräsin jo viiden aikaan kun tyttö herätti käymällä vessassa, enkä saanu enää unta, puuh. Kaapo kyllä nukkuu isännän kainalossa tassut kohti taivasta taas, on se vaan herttanen eläin :)