Elikkäs päätös on tehty, en lähtenyt hakemaan hormonipiikkiä kuitenkaan, varasin vaan ajan pallienpoistoon suoriltaan. Tosin vasta kuukauden päähän, keretään tässä vielä kaikessa rauhassa kunnolla harkita asiaa, ja vielä peruakin jos jonkun syyn takia siltä vaikuttaa, mitä tosin epäilen suuresti.
Mökillä tuo koira on sellainen oma itsensä, täällä ei oo niitä tyttöjen hajuja sekoittamassa päätä. Tänään käytiin puolentoista tunnin lenkki kävelemässä tuolla auringonpaisteessa ja nyt ei koira jaksa juuri muuta tehdä kuin vaihtaa vähän asentoa hetkittäin. Tuo sen mökkikäytös vaan vahvistaa miun ajatusta siitä leikkuutuksesta, en tahdo enää sellaista höseltäjää korvatonta eläintä meille, kun voin saada tommosen suloisen kuuliaisen ärrieripojan. Tänään testasin luun poisottoakin, ja ei mitään ongelmaa, rupesin tossa miettimään et josko se eturauhanen kuitenkin vaivais välillä enemmänkin ja se ois kipee, josko se sen takia äris miulle että olikin kipee. No, aika näyttää onko se ollu syynä vai muriseeko sen takia et haluaa komentaa minua.
Itestäki on veto nyt niin poissa lenkin takia, ettei ajatus oikein tahdo luistaa edes, joten tästä tulee vähän tämmönen tynkäpostaus. Ehkä seuraavalla kerralla jaksan taas runoilla enemmän, jos ei muuta niin tuun sitten kertomaan leikkuutuksesta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti